Kompostointi

Luonnon kiertokulussa kaikki eloperäinen aines hajoaa kuoltuaan. Kompostoinnilla voi nopeuttaa orgaanisen aineksen hajoamista. Kompostorissa kompostoiminen on kätevä ja helpoin keino varmistaa hajotustyötä tekevän pieneliöstön hyvinvointi.

Jätteiden hajottajat

Jätteitä hajottavat pääasiassa bakteerit, sienet, sädesienet ja lierot, apunaan runsas joukko mitä erilaisempia pieneliöitä. Pieneliöiden työn tuloksena jätteistä vapautuu vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita ja lämpöenergiaa. Samalla muodostuu maan viljavuudelle tärkeää humusta. Kompostin pieneliöt käyttävät ravintonaan niin kompostoitavia jätteitä kuin toisiaankin. Elintoiminnoillaan ne tuottavat kompostiin lämpöä, jolla on vaikutusta jätteen hajoamisnopeuteen. Korkeissa lämpötiloissa hajoaminen on nopeaa ja matalissa lämpötiloissa hitaampaa.

Kompostissa hajotustoiminta alkaa lämpenemisvaiheella

Alkuvaiheessa eli lämpenemisvaiheessa kompostin valtaavat bakteerit ja sädesienet. Ne käyttävät ravintonaan jätteen sisältämiä sokereita ja valkuaisaineita. Tässä vaiheessa komposti muuttuu happamaksi, jolloin sen pH-arvo laskee. Jatkossa happamuus tasaantuu niin, että valmiin kompostin pH-arvo on lähellä neutraalia (pH 7).

Kompostin kuumavaihe on lyhyt

Hajoamisen päästyä vauhtiin alkaa kuumavaihe, jolloin kompostin lämpötila kohoaa nopeasti. Kuumavaiheessa ensimmäisen vaiheen hajottajat väistyvät ja tilalle tulevat kuumiin oloihin erikoistuneet bakteerit ja sädesienet. Ne käyttävät ravinnokseen helposti hajoavia ravintoaineita. Kuumavaihe kestää muutamasta päivästä enintään muutamiin viikkoihin.

Jäähtymisvaiheessa kompostissa on nähtävissä elämää

Kompostin lämpötila laskee, kun helposti hajotettava aines alkaa loppua. Kompostissa on tällöin jäljellä vaikeasti hajotettavia ravintoaineita, kuten puuainesta. Vaikeasti hajotettavia ravintoaineita lahottavat sienet, säde- ja homesienet. Kompostissa voi paljain silmin havaita muutakin elämää, kuten tunkiolieroja, kovakuoriaisia ja tuhatjalkaisia. Jäähtymisvaihe kestää kauan, jopa useita kuukausia. Vasta jäähtymisvaiheen aikana kompostissa alkaa muodostua humusta. Kompostoitumisen eri vaiheet voi havaita selvimmin, jos kompostori täytetään kerralla. Jatkuvasti täytettävässä talousjätekompostorissa kaikki vaiheet ovat käynnissä samaan aikaan kompostin eri kerroksissa.

Hyvän kompostoitumisen perustukset

Tehokkaan kompostoitumisen perusvaatimukset ovat hapen ja ravinteiden riittävä saanti sekä sopiva kosteus ja lämpö. Tunkio on tiivis läjä, joka hapettomana mätänee ja haisee. Komposti on ilmava kasa, jossa jäte hajoaa eikä haise.

Riittävästi happea kompostiin

Kompostia hajottavat pieneliöt tarvitsevat happea elääkseen. Happi loppuu kompostista, jos komposti kastuu liian märäksi. Tiivis komposti vettyy helpommin kuin kuohkea ja ilmava komposti. Kompostin saa pysymään kuohkeana, jos väliin laittaa karkeampaa jäteainesta ja sekoittaa kompostia tarvittaessa.

Hiiltä ja typpeä oikeassa suhteessa

Kompostin pieneliöt käyttävät eloperäisten jätteiden energiaa omien elintoimintojensa ylläpitämiseen. Ne käyttävät myös hiiliyhdisteitä energiansa tuottamiseen ja typpeä solujensa rakennusaineena. Jos typpeä ei ole riittävästi, pieneliöiden lisääntyminen hidastuu. Tällöin komposti ei lämpene ja jätteen lahoaminen hidastuu. Lopputulos on silloin vähän ravinteita sisältävää.

Liikaa typpeä sisältävä komposti haisee ammoniakilta. Talousjätekomposteissa on usein liikaa typpeä, jolloin hiilipitoisen aineen määrää tulee lisätä. Parhaan kompostin saa aikaiseksi sekoittamalla puutarhajätettä ja talousjätettä, sillä puutarhajätteessä on harvoin puutetta hiilestä. Kompostille sopivan hiili-typpisuhteen saa aikaiseksi vain kokeilemalla.

Sopivan kosteuden saavuttaminen

Kompostin tulee olla sopivan kostea, koska pieneliöt ovat pääasiassa uimareita, jotka kykenevät elämään vain kosteassa ympäristössä. Puutarhakompostien ongelmana ovat liian kuivat jätteet. Kompostin saa pysymään kosteana pilkkomalla puutarhajätteet ennen kompostiin laittamista sekä kastelemalla kompostia silloin tällöin.

Talousjätekompostien ongelmaksi voivat muodostua tiivistyvät jätteet, jotka ovat liian kosteita. Kosteustasapainon saa sopivaksi lisäämällä kompostiin karkean ja kosteutta imevän aineen seosta, esimerkiksi Biolan Komposti- ja Huussikuiviketta.Talousjätekompostin kastelu ei ole välttämätöntä, jos jäte on tarpeeksi kosteaa.

Lämmön määrä

Kompostissa elävät eliölajit ovat erikoistuneet elämään tietyissä lämpötiloissa, ja ne lajit, joille olosuhteet ovat otollisimmat, lisääntyvät. Hajotustoiminta on riippuvainen kompostin lämpötilasta. Jos toimintaa ei ole, komposti jäätyy talvella. Puutarhakompostorissa hajottamistoiminta saa pysähtyä talveksi, sillä jätettä ei silloin synny kompostoitavaksi.

Riittävästi lämpöeristetyssä talousjätekompostorissa, esimerkiksi Biolan Pikakompostorissa, hajotustoiminta ei pysähdy talvella, jos jätettä ja kuiviketta lisätään säännöllisesti. Biolan Pikakompostorin täyttyessä sen hajotustoimintaa saa vauhditettua tyhjentämällä alaosasta jo jäähtynyt jäte.